Lukeminen kannattaa aina, ja niin kannattaa myös testaaminen. Digitaalinen markkinointi on siitä(kin) mukava temmellyskenttä, että sen piirissä on mahdollista kokeilla asioita, ja mikään ei ole lopullista. Digimedioita edeltäneiden ja niiden kanssa edelleen rinta rinnan elävien medioiden parissa puuhatessa tilanne on usein toinen. Ostat lehden etusivun, teet mainoksen, mainos julkaistaan ja sitten odotetaan puhelinsoittoja ja maileja. Mainos jää lopulta ikuisiksi ajoiksi osaksi kulttuurista historiaamme, ja jos haluat koittaa uudelleen, sinun tulee tehdä uusi mainos ja testata toimivuutta sitä kautta. Digitaalisessa markkinoinnissa tilanne on toinen ja testaustahti on nopeampaa.
Mitä tarkoittaa testaaminen?
Testaaminen tarkoittaa digitaalisen markkinoinnin kontekstissa sitä, että asetetaan kaksi erilaista versiota rinnakkain mainontaan samalle kohderyhmälle ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta kohderyhmässä. Toisaalta se voi tarkoittaa saman mainoksen testaamista kahdelle eri kohderyhmälle ja heidän reaktioiden ja käyttäytymisen erilaisuuden seuraamista ja mittaamista. Myös verkkosivuilla voidaan ajaa testejä, jolloin esimerkiksi markkinoinnin automaatiotyökaluilla luotuja erilaisia sivuversioita näytetään kohderyhmille ja seurataan ja mitataan heidän käyttäytymistään sivustolla.
Miten testataan?
Ajatellaanpa, että haluat myydä palvelua tai tuotetta kohderyhmälle, joka koostuu 25–55-vuotiaista ihmisistä, jotka asuvat suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa. On tiedossa, että he ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, ja he selaavat nettiä aktiivisesti päivittäin. Miten tuotteesi tai palvelusi olemassaolo kommunikoidaan heille parhaiten näissä kanavissa?
Kuvaan astuu kokeilemisen ja testaamisen kulttuuri. Digitaaliset mediat tarjoavat kustannustehokkaan tavan saada uusia asiakkaita, mutta myös kokeilla, millainen sisältö tekee heihin vaikutuksen missäkin kanavassa ja miten millainenkin sisältö synnyttää esimerkiksi kauppaa tai muita konversioita. Tämä tapahtuu laatimalla erilaisia mainosversioita grafiikan ja tekstien suhteen ja näyttämällä niitä hallitusti kohdeyleisölle, joka on edelleen jaettu alasegmentteihin. Esimerkiksi Facebook tarjoaa työkalut tällaisen hallitun a/b‑testin tekemiseen, jolloin eri kohderyhmä- ja mainosversioita on mahdollista testata ristiin keskenään. Näin on mahdollista saada selville erilaisen sisällön vaikuttavuus kohderyhmän sisällä tai kohderyhmien välillä. Esimerkissä tutkitaan kahden eri kuvan potentiaalista vaikuttavuutta kohderyhmässä (kuva 1).
Google tarjoaa testaamiseen ja vaikuttavuuden selvittämiseen myös omaa työkaluaan ‘brand Lift ‑tutkimuksen muodossa. Tutkimus on toteutettavissa YouTubessa, jolloin kohderyhmältä kysytään heidän katsomiensa videoiden yhteydessä, ovatko he nähneet brändien x, y ja x mainontaa. Tutkimuksessa ajetaan mainoksia ja kysymyksiä ristiin siten, että mainontaa näkemättömät ja nähneet saavat kysymyksiä, jolloin mainonnan mieleenpainuvuutta on mahdollista tukia.
Pienintä, mitä voi tehdä, on asettaa aina kaksi eri mainosversiota näkymään kullekin kohderyhmälle. Esimerkiksi hakusanamainonnassa (SEM) on tyypillistä tehdä hakusanakohdennusta vastaamaan kaksi tai kolme erilaista mainosversiota. Kyse on kiinnostavuusdatan keräämisestä. Jos käytössä on vain yksi mainosversio, et saa mitään tietoa siitä, miten jokin millä tahansa tavalla erilainen mainos toimisi digitaalisessa ympäristössä. Sama pätee testaamattomaan graafiseen mainokseen, ja tämä edustaa eräänlaista selviytymisharhaa, jossa testaamattomassa tilanteessa ei koskaan saada selville sitä, miten koko potentiaalinen kohderyhmä reagoisi mainontaan, koska sitä näytetään vain heille, jotka lähtökohtaisesti ovat asiasta kiinnostuneita.
Mitä hyötyä testaamisesta on?
Potentiaalinen asiakaskunta on usein melko selvä, mutta ei aina. Heidän käyttäytymisensä ja kiinnostuksensa saattavat edelleen olla hieman sumun peitossa, ja osaltaan “tieto” voi lopulta olla olettamus, joka saattaa myös osoittautua vääräksi. Testaamalla erilaista sisältöä yhtä aikaa samalle kohderyhmälle on mahdollista selvittää, millainen sisältö vetoaa heihin testatuista kaikkein eniten. Tätä tietoa voidaan edelleen käyttää tulevissa testeissä ja ottaa testistä parhaat vinkit jatkuvaan mainontaan, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä. Tietääkseen testaamalla selvitettävissä olevia asioita kannattaa testata. Näin etenkin digimarkkinoinnissa, jossa testaaminen on moniin muihin medioihin verrattuna helppoa ja kustannustehokasta.
Tiivistetysti:
- Saat tietoa kohderyhmäsi kiinnostuksesta ja käyttäytymisestä
- Tehostat markkinointia kaikissa kanavissa, kun käytät testeistä saamaasi tietoa markkinoinnin kehittämiseen
- Yhdistelemällä tätä tietoa muuhun kohderyhmä- ja asiakastietoon voit tehdä strategisia päätelmiä ja valintoja, joilla tehostat liiketoimintaa kokonaisuudessaan
Testaaminen ei ole yhden kerran juttu, vaan sitä pitää tehdä jatkuvasti. Palvelut ja tuotteet kehittyvät, mutta niin kehittyvät myös digitaaliset markkinointikanavat. Uusia kanavia tulee aina silloin tällöin, mutta myös vanhat menevät eteenpäin. Kannattaa huomioida myös se, että ihmisten käyttäytyminen saattaa muuttua saman kanavan piirissä, ja ennen himoittu sisältö saattaa menettää merkitystään. Siksi kannattaa kokeilla ja testata.