Inspiroidutko uusista ajatuksista? Niin mekin.

Lukeminen kannattaa aina, ja niin kannattaa myös testaaminen. Digitaalinen markkinointi on siitä(kin) mukava temmellyskenttä, että sen piirissä on mahdollista kokeilla asioita, ja mikään ei ole lopullista.

Jos ei meitä viestinnän ja markkinoinnin tekijöitä vielä korona haastanut, niin tämä vuosi on vienyt monesta mehut kokonaan. Kun yhteiskunnassa eletään epävarmuuden aikoja, näkyy se väistämättä epävarmuutena meidän kaikkien työpöydällä. Millä pärjäämme jatkossa? Miten puhutella asiakkaita näinä vaikeina aikoina?

BriiffiGround rakensi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle oman brändin. Yli 23 000 ihmisen työyhteisö nostaa esille monialaiset osaajansa brändin keskiöön. Logo viestii varsinais-suomalaisten sekä hyvinvoinnin palveluiden kohtaamisesta.

Markkinointiviestintätoimisto Briiffi ja viestintätoimisto Ground ottavat käyttöön yhteisen brändin kolmen yhteistyövuoden jälkeen. Tavoitteena on tarjota jatkossa asiakkaille entistä helpommin brändi-, markkinointi-, viestintä- ja vastuullisuuspalvelut saman katon alta. 

HS Visio nosti esiin tuoreessa jutussaan viestintätoimistojen ja erityisesti vaikuttajaviestinnän ammattilaisten lisääntyneen käytön yritysten viestinnän tukena. Artikkelin yhtenä näkökulmana oli, että viestintätoimistot ovat osanneet luoda markkinat, joissa ammattimaisen viestinnän tarve koskee kaikkia.

Miksi minua mietityttää se, että tekemäni tiedote kelpaa journalistiseksi sisällöksi sellaisenaan? Eikö viestijän kuuluisi olla siitä riemuissaan?

Pandemia veti meidät väistämättä erilleen. Monet työyhteisöt ovat olleet pitkään hajallaan ja ymmärrys toistemme työn luonteesta ja arjen haasteista on ehkä vähentynyt. Kaikkien kokemukset koronarajoitusten yhteiskunnasta eivät ole omiemme kaltaisia. Tarvitaan ekstra-annos empatiaa, jotta takaisin tuleminen ja eri ammattiryhmien välisen ymmärryksen palauttaminen onnistuu.

Jotta vastuullisuus olisi muutakin kuin sanahelinää, vaaditaan organisaatiolta rutkasti avoimuutta. Avoimuus taas vaatii rohkeutta käsitellä vaikeatkin asiat – erityisesti ne, joissa on parannettavaa eli jotka ovat keskeneräisiä.

Onko uteliaisuus viestijöiden supervoima? Uteliaisuuden merkitys on noussut tänä syksynä pinnalle niin mediassa kuin somessakin, vaikka se on aina ollut tärkeä osa viestijöiden ammattitaitoa. Kati Marjamaa pohtii blogissaan, miten älykkyys ja uteliaisuus liittyvät toisiinsa.

Joko teillä on merkityksellinen työntekijäkokemus kaiken ytimessä? Onko teillä näkemys ja suunnitelma sen kehittämisestä? Tai käynnistikö korona strategia- tai muutosprojektin, jonka juurruttamista pitäisi tukea viestinnällä? Tässä muutama ajatus ja vinkki siihen, miten viedään työntekijäkokemus uuteen aikaan viestinnän avulla.

Vastuullisuutta vaaditaan kaikilta – ja hyvä niin. Vanhojen toimintatapojen muuttaminen vastuullisempaan suuntaan on askel kohti parempaa maailmaa. Usein se on myös yrityksille toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. Vaatimusten myötä vastuullisuusviestinnänkin rooli on kasvanut valtavaksi. Kansalaiset haluavat tietoa, ja eri toimijat haluavat jakaa sitä.

Huono keskustelukulttuuri ja sen vaikutukset puhututtavat ja huolestuttavat. Syitä ja ratkaisuja ongelmalle etsitään monesta suunnasta. Mutta olisiko syytä aloittaa oman somekäyttäytymisen tarkastelusta?

Sitra pohti vuoden alussa julkaistussa megatrendikatsauksessaan mahdollisia tulevaisuuksia. Yhtenä uhkaavana kehityssuuntana nähtiin heimoutuminen eli väestön jakaantuminen yhä pienempiin, toisistaan irrallisiin ryhmiin. Yhteiskunnallinen kehitys ja viestinnän trendit korostavat tulevaisuudessa viestinnäntekijöiden roolia tämän kehityksen jarruttajina – tai kiihdyttäjinä.