HS Visio nosti esiin tuoreessa jutussaan viestintätoimistojen ja erityisesti vaikuttajaviestinnän ammattilaisten lisääntyneen käytön yritysten viestinnän tukena. Artikkelin yhtenä näkökulmana oli, että viestintätoimistot ovat osanneet luoda markkinat, joissa ammattimaisen viestinnän tarve koskee kaikkia.
Mutta niinhän se on. Ei siihen tarvita keinotekoista markkinoille kehitettyä tarvetta. Hyvä, selkeä ja saavutettava viestintä palvelee koko yhteiskuntaa – meitä kaikkia. Myös sitä viestintätoimistoja kritisoivaa mediaa.
Se, että yritys tai yhteisö turvautuu viestintätoimistoon, ei kategorisesti tarkoita sitä, että se haluaisi kertoa itsestään vain hyviä asioita. Organisaatiossa saatetaan kokea, että mielikuva siitä on esimerkiksi vanhentunut tai liian kapea. Siksi toimeksiannossa usein kysytäänkin: Miten kerromme itsestämme, merkityksestämme ja tavoitteistamme selkeämmin? Miten tavoitamme haluamamme kohderyhmät?
Olemme sitoutuneet viestinnän eettisiin periaatteisiin
Vuorovaikutus ja viestintä ovat jokaisen organisaation keskeisiä tehtäviä demokraattisessa yhteiskunnassa.
Viestinnässäkin lähtökohtana on aina avoimuus ja läpinäkyvyys. Vääristely ja piilottelu eivät kuulu viestinnän eettisiin periaatteisiin. Siksi siellä viestintätoimistoissa on myös kaltaisiani entisiä toimittajia kertomassa, kuinka media toimii. Joku sen totuuden kuitenkin kaivaa esiin.
Ammattiviestijä pystyy myös kertomaan, mistä media on kiinnostunut ja millä logiikalla juttuja ylipäätään tehdään. Yhtä lailla hän avaa asiakkaalleen sen, miksi keskeneräisistäkin asioista tai vaikeuksista kannattaa viestiä.
Viestintätoimistoista haetaan tukea myös sidosryhmien tavoittamiseen. Yhdessä löydämme aiheet, joista yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita.
Selkeä viestintä lisää tasa-arvoisuutta
Organisaatioissa on usein se tilanne, että viestintään pitäisi revetä HR:n tai markkinoinnin ylityöllistetyistä riveistä. Siksi ammattilaiselta viestinnän ostaminen on järkevää ja ymmärrettävää.
Hyvä viestintä tukee myös laadukasta journalismia. Tätä avasin aiemmin blogissani. Viestintäammattilaisten apuun turvautumisen ja siitä kertomisen ei pitäisi olla häpeä eikä ainakaan mitään hähmäistä. Kun kerrottavana on oikeita asioita, joilla on merkitystä yhteiskunnallisesti ja asiakaskunnalle, on tärkeää, että viesti on selkeä. Vältämme väärät tulkinnat ja lisäämme yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta viestimällä niin, että kaikki ymmärtävät
Mediaan yritetään vaikuttaa monelta suunnalta – on aina yritetty. Vaikuttajien joukkoon on tosin tullut uusia ryhmiä, joiden toimintalogiikka ei ole lobbareiden kaltainen. Longplayn päätoimittaja Ilkka Karisto kuvasi perjantaikirjeessään mediamokien kirjoa. Taustalla niissä on usein se, että vaarattomalta vaikuttaneen lähteen taustat ovat jääneet selvittämättä.
Tämän ei tietenkään pitäisi olla normitila. Lobbausta ja vaikuttamista toimituksiin on aina kohdistunut. Ihan ensimmäistä kertaa ei siis olla pappia kyydissä. Pieleen kuitenkin mennään, jos jutun kohde pääsee sanelemaan sisällön tai motiivit jäävät avaamatta. Tällöin kone yskähtelee pahasti ja prosessi on pettänyt, kuten Karisto asian muotoili.
Siksi viestintätoimistojen syyttäminen vallankäytöstä onkin vähän laiskaa, sillä meidän kanssamme toimivat toimittajat ovat usein jo valmiiksi varpaillaan. Molemmin puolin tiedostetaan, että meillä on omat tehtävämme. Hyvin toimivaan vapaaseen mediaympäristöön kuuluu, että osapuolet haastavat toisiaan. Kummassakaan ei olla läpeensä mörköjä.
