Empa­ti­aa etsi­mäs­sä – ymmär­tä­vä vies­tin­tä yhdis­tää

Pan­de­mia veti mei­dät väis­tä­mät­tä eril­leen. Monet työyh­tei­söt ovat olleet pit­kään hajal­laan ja ymmär­rys tois­tem­me työn luon­tees­ta ja arjen haas­teis­ta on ehkä vähen­ty­nyt. Kaik­kien koke­muk­set koro­na­ra­joi­tus­ten yhteis­kun­nas­ta eivät ole omiem­me kal­tai­sia. Tar­vi­taan ekstra-annos empa­ti­aa, jot­ta takai­sin tule­mi­nen ja eri ammat­ti­ryh­mien väli­sen ymmär­ryk­sen palaut­ta­mi­nen onnis­tuu.

Meil­le vies­ti­jöil­le pan­de­mia-ajan arki oli lisään­ty­neen kii­reen ja etä­töi­den aikaa. Jo kevääl­lä 2021 vies­tin­tä­alan ammat­ti­lai­set ker­toi­vat ProCo­min tuot­ta­mas­sa Luot­ta­mus ja mai­ne ‑tut­ki­muk­ses­sa koro­na­krii­sin lisän­neen työ­mää­riä mer­kit­tä­väs­ti.

Tämä on yhden ammat­ti­ryh­män koke­mus, mut­ta sitä ei tie­ten­kään voi yleis­tää. Yleis­tä­mi­seen oli­si help­po solah­taa, sil­lä etä­työs­sä alkaa kuvi­tel­la omien koke­mus­ten ole­van yleis­maa­il­mal­li­sia. Oman ammat­ti­ryh­mäm­me sisäl­lä olem­me puhu­neet kes­ke­näm­me kovis­ta pai­neis­ta, joi­ta etä­ai­ka meil­le loi. Koke­muk­set ovat todel­li­sia, mut­ta saman­lai­sia eivät jaa sai­raan­hoi­ta­jat, kau­pa­na­lan työn­te­ki­jät tai kult­tuu­ria­lan väki.

Media­kin yleis­ti kes­ki­luok­kais­ta koro­na-arkea

Myös median maa­il­mas­sa koro­na-aika on näyt­täy­ty­nyt etä­työ­läis­ten ja toi­mis­to­väen tus­kai­lu­na. Long Playn toi­mi­tus­pääl­lik­kö Anu Silf­ver­berg muis­tut­ti alku­ke­vääs­tä 2022 per­jan­tai­kir­jees­sään, kuin­ka vah­vas­ti toi­mi­tus­ten kes­ki­luok­kao­le­tus vai­kut­taa media­si­säl­töi­hin. Hän oli havah­tu­nut sii­hen, että googlaa­mal­la sanayh­dis­tel­män ”koro­na muut­ti työ­elä­mää” tulok­sek­si tulee pit­kä lis­ta jutuis­ta, jois­sa ruo­di­taan kes­ki­luo­kan etä­työ­tä eri näkö­kul­mis­ta. Jutuis­sa tois­tel­laan hänen mukaan­sa yksioi­kois­ta näke­mys­tä, jos­sa ”me kaik­ki” olem­me nyt oppi­neet ihan eri­lai­seen työ­kult­tuu­riin.

Silf­ver­ber­gin huo­mio on terä­vä – ja tar­peel­li­nen. Sik­si haas­tan mei­tä vies­ti­jöi­tä­kin poh­ti­maan, ettem­me ammat­ti­ryh­mä­nä sor­ru vas­taa­van­lai­seen kapea­kat­sei­suu­teen omas­sa työs­säm­me.

Etäi­syys vähen­tää kykyä empa­ti­aan

Etäi­syys sul­kee hel­pos­ti sil­mäm­me mui­den koke­muk­sil­ta. Sik­si se myös vähen­tää kykyäm­me osoit­taa empa­ti­aa. Ja tot­ta vie­köön, sitä tar­vit­tai­siin – eri­tyi­ses­ti juu­ri nyt. Enem­män kuin kos­kaan tar­vi­taan sel­ke­ää vies­tin­tää, jol­la tavoi­tel­laan yhtei­söl­li­syy­den palaut­ta­mis­ta. Täs­tä muis­tut­taa myös Ylen haas­tat­te­le­ma tut­ki­ja Miia Paak­ka­nen. Hän koros­taa, että jos työyh­tei­sös­sä ei ole empa­ti­aa, katoa­vat myös luot­ta­mus ja luo­vuus. Samal­la vähe­nee ihmis­ten halu yhteis­työ­hön. Tämä vai­kut­taa puo­les­taan työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tiin ja työn tuot­ta­vuu­teen.

Vies­ti­jät ovat mer­kit­tä­viä teki­jöi­tä työyh­tei­sö­jen yhte­näi­syy­den raken­ta­mi­ses­sa. Koro­na-aika on tuo­nut vies­tin­näl­le lisä­ar­vos­tus­ta, min­kä ProCo­min tut­ki­mus­kin toi esil­le. Ase­te­taan tavoit­teek­si, että vies­tin­nän arvos­tus edel­leen säi­lyy kai­kis­sa koh­de- ja sidos­ryh­mis­säm­me. Se edel­lyt­tää, että osaam­me ottaa huo­mioon eri ihmis­ryh­mien eri­lai­set koke­muk­set pan­de­mia-ajas­ta.

Vies­ti­jöi­nä meil­lä on etu­lyön­tia­se­ma yhteis­kun­nal­li­sen puls­sin osoit­ta­ji­na. Pan­de­mian ja eris­ty­nei­syy­den jäl­ki­hoi­to tulee kes­tä­mään kau­an ja kär­si­jöi­tä ovat olleet monet sel­lai­set ammat­ti­ryh­mät, joi­den ääni ei nor­maa­lio­lois­sa­kaan ole tul­lut kuul­luk­si.